Tiaiset kololintuina
Kaikki Suomessa pesivät Parus-suvun tiaiset voivat pesiä ihmisen rakentamissa linnunpöntöissä. Pihan tavallisimmat tiaiset eli tali- ja sinitiainen sekä ns.metsätiaisista kuusitiainen pesivät hyvin mieluusti pöntöissä. Myös Pohjois-Suomenlajistoon kuuluva lapintiainen pesii pöntöissä. Sen sijaan hömötiainen ja töyhtötiainen pesivät pöntöissä vain satunnaisesti. Tavallisesti nämä lajit kovertavat pesäkolonsa itse. Nämä lajit ovat täysin riippuvaisia hyvin pitkälle lahonneista pökkelöistä, joita vain sitkeämpi kuoriaines pitää kasassa. Kun sitkeään kuoreen on nokkimalla saatu aikaan linnunmentävä aukko, niin tämän jälkeen pesänrakennustekniikka on lähinnä puuaineksen nyppimistä.
Metsätiaisten pesäntekoa voi helpottaa tekemällä lahopökkelöihin puukolla alkuja, joita tiaiset voivat suurentaa. Maahan kaatuneita pökkelöitä voi myös nostaa ylös ja tukea ja kiinnittää niitä sopiviin suojaisiin paikkoihin. Hömötiaisen saa myös pönttöön asumaan, kunhan vain hämää lintua hiukan. Tavallisen lautapöntön etuseinään voi kiinnittää koivuntuohta, siten että pöntön suuaukko jää hieman näkyville. Kun vielä täyttää pöntön hienojakoisella purulla suuaukkoon asti niin hömötiainen voi innostua keinotekoisesta pökkelöstä ja aloittaa pöntön tyhjennyksen.
Töyhtötiainen on mieltynyt pienikokoisiin vanhasta harmaantuneesta laudasta rakennettuihin pönttöihin. Jos vielä pöntön saa sijoitettua mäntykankaalle ja mieluiten varttuneen taimikon reunaan niin töyhtötiaisen pesintä on melkoisella varmuudella
odotettavissa. Asutuksen lähellä tiaisille on yllin kylin tarjolla erilaisia koloja ja linnunpönttöjä pesäpaikoiksi. Linnunpönttö kannattaakin mieluiten asettaa niukasti lahopuuta sisältävään talousmetsään. Metsänomistajalle tiaispöntöistä on pelkkää hyötyä, sillä tiaiset saalistavat monia puuston kasvua hidastavia tuhohyönteisiä.
Kuva: Markus Varusvuo
|
 ){kind=link}