Pönttötuholaiset
Ahkeraa linnunpöntön ripustajaa kohtaa ennemmin tai myöhemmin karmea näky. Kesken pesimäkauden joku otus on hakannut pönttöön reiän ja vienyt munat tai poikaset ja joskus jopa emolintu on jäänyt tunkeutujan saaliksi. Pesärosvona on toiminut lähes aina käpytikka ja osa käpytikoista on erikoistunut linnunpönttöjen rosvoukseen. Lintupoikueen ääntelyn houkuttelemana tikka hakkaa pöntön suuaukon suuremmaksi ja pääsee käsiksi poikasiin. Tiaispönttöjen suuaukon suojaksi kannattaa asettaa metallinen suojus, johon tikan nokka ei pysty.
Aina ei edes pöntön suuaukon suojaus riitä, sillä tikka voi tunkeutua pönttöön sivuseinän reunasta tai vaikka pohjasta. Jos pöntön rakentamiseen käytetty puu on vanhaa tai kostunutta käpytikka hakkaa puolessa tunnissa itselleen reitin pöntön sisälle.
Harvinaisempi, mutta käpytikkaakin armottomampi pönttörosvo on näätä, joka puhdistaa erityisesti isojen lintujen pesäkoloja. Erityisen herkkä näädän saalistukselle on uuttukyyhky ja paikoin uuttukyyhkykanta on taantunut näätäkannan runsastuttua viimeisen vuosikymmenen aikana. Näätä saattaa vainota myös pöntöissä asuvia pikkulintuja ja osa näädistä osaa taitavasti pyydystää pesäkolostaan karkuun lähtevän emolinnun. Saman tempun osaavat luonnostaan myös kotikissat ja kissa lieneekin pahin pönttötuholainen asutuksen läheisyydessä. Tosi luonnonystävä pitää alueen kissakannan kurissa keinolla millä hyvänsä.
Myös orava on paha pesärosvo, mutta tavallisesti se ryövää vain niiden lintujen pesiä, joiden pönttöjen lentoaukko on riittävän suuri oravan kulkea. Ehjää linnunpönttöä se ei kykene rikkomaan, mutta huonokuntoisen pöntön katon se saa kyllä auki.
Kuvat: Jyrki Oja
Ylhäällä käpytikka
Alhaalla orava
|
 ){kind=link}
 ){kind=link}