- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
Porsaanharjun synty
Harjulaajentuma
Kurkistus rantavalliin
Maankohoaminen
Leikkaus sivuharjuun
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Porsaanharjun synty

Suomessa on ollut useita jääkausia, joista viimeisimmän jättämät jäljet ovat näkyvillä kaikkialla maassamme. Noin 75 000 vuotta sitten ilmasto alkoi kylmetä koko maailmassa ja myös Skandinavian mannerjäätikkö alkoi kasvaa. Paksu jäämassa oli painavaa ja irrotti edetessään maa-aineksia suuren höylän tavoin ja kuljetti niitä mukanaan. Jää peitti lopulta koko Fennoskandian ja oli jopa kolme kilometriä paksu.

 

Noin 17 000 vuotta sitten ilmasto alkoi taas lämmetä ja jäätikkö alkoi sulaa ja pienentyä. Tämä sulaminen ei kuitenkaan ollut tasaista, vaan välillä ilmasto oli kylmempi ja jää paksuuntui ja eteni pieniä matkoja. Tällaisista lyhyistä kylmenemisistä ovat todisteina Salpausselät, jotka ovat syntyneet kun uudelleen etenevä jään reuna on edetessään työntänyt maa-aineksia kuin valtava puskutraktori. Etenemisen pysähtyessä maamassat ovat jääneet niille sijoilleen reunamuodostumaksi. Jääkausi päättyi 11 500 vuotta sitten. Tuolloin Suomea peitti vielä laajalti jää, mutta sen sulaminen oli nopeaa. Jäätikön sulamisvedet muodostivat jäätikön reunan eteen ison jääjärven.

Noin 11 000 vuotta sitten jäätikön reuna oli vetäytynyt Virttaankankaan seudulle. Jäätikön alla tunnelissa virtasi jäätikköjoki, joka kuljetti ja kasasi jäätikön aiemmin irrottamaa ainesta, lähinnä karkeaa soraa ja isoja kiviä tunneliin. Näin syntyi harjun karkea ydin. Jäätikköjoen vesi purkautui tunnelista jäätikön edessä olevaan jääjärveen ja veden nopeus hidastui äkillisesti. Kun virtaus näin hidastui, vesi ei enää jaksanut kuljettaa mukanaan hienompaa ainesta, hiekkaa ja soraa, vaan kerrosti ne viuhkamaisesti tunnelin suulle, karkean ytimen päälle.

Jäätikköjoki kulutti sulavaa jäätikköä ja kun jäätikön reuna oli vetäytynyt suurin piirtein Porsaanharjun kohdalle, jäähän aukeni railo. Jäätikön sulamisvedet virtasivat railossa kerrostaen kiviä, soraa ja hiekkaa. Railo erotti toisistaan kaksi eri suuntiin vetäytyvää jääkielekettä.Ilmaston lämpeneminen pysähtyi joksikin aikaa ja jään reuna ja railo jäivät paikoilleen. Sulamisvedet toivat kuitenkin koko ajan lisää kiviä, soraa ja hiekkaa railoon ja sen kohdalle kerrostuikin korkea harjanne, Porsaanharju. Tuolloin syntynyt muodostuma oli paljon nykyistä Porsaanharjua korkeampi. Kun jäätikön reuna oli vetäytynyt pois Porsaanharjun luota, sen päällä lainehti iso jääjärvi. Vähitellen maa kohosi ja Porsaanharjun laki pilkisti saarena vedestä. Luoteesta, jäätiköltä päin puhaltava tuuli nostatti suuria aaltoja. Nämä aallot kuluttivat ja madalsivat Porsaanharjua noin 20 metriä, loivensivat sen rinteitä ja levittivät kuluttamansa ainekset harjun laidoille ja Virttaankankaalle paksuiksi hiekkakerroksiksi. Myöhemmin, maan kohotessa lisää, aallot muokkasivat harjun rinteitä ja jättivät jälkeensä rantavalleja.


Kuvassa on kaksi jäätikkökielekettä, joiden väliseen railoon kerrostuu Porsaanharju. Jäätikön edessä olevassa jääjärvessä kerrostuu hienompi maa-aines viuhkamaisesti harjun päälle.

Katso kartasta esittelytaulun sijainti maastossa