- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
Porsaanharjun synty
Harjulaajentuma
Kurkistus rantavalliin
Maankohoaminen
Leikkaus sivuharjuun
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Leikkaus sivuharjuun

Vanhat, huonosti maisemoidut sorakuopat ovat likaantumisriski pohjavedelle, sillä sorakuoppaatehtäessä on jouduttu kokonaan poistamaan maan ylin kerros, orgaaninen humuskerros, joka toimii biologisena ja kemiallisena suodattimena, ja estää ja hidastaa lika-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. Geologiasta kiinnostuneelle kuopan maisemoimattomat seinämät tarjoavat kuitenkin kurkistusikkunan maakerrosten sisään. Seinämistä voidaan lukea paljon tietoa maa-aineksen laadusta ja sen kerrostumistavasta. Yhdessä muista lähteistä saadun tiedon kanssa tämä auttaa geologeja muodostamaan kokonaiskuvan alueen syntytavasta ja -historiasta.

 

Tämä seinämä on leikkaus isomman pääharjun vierellä kulkevaan sivuharjuun. Leikkauksen alaosassa on näkyvillä isoja, suhteellisen kulmikkaita kiviä ja niiden päällä on hieman hienompaa, sorasta ja pikkukivistä koostuvaa ainesta. Nämä karkeat, kiviset maa-ainekset muodostavat sivuharjun ydinosan. Ydinosan päällä on hienompaa rantahiekkaa, aallokon pääharjusta kuluttamaa ja kuljettamaa hiekkaa. Tämän päällä on karkeahkoa hiekkaa ja soraa, sekä pyöristyneitä pikkukiviä eli veden huuhtoma rantakerrostuma. Kaikkein ylimmäisenä näkyy ohut, tumma humuskerros, joka on muodostunut tuhansien vuosien aikana kuolleista ja maatuneista kasvinosista. Aines, josta sivuharju koostuu, on hyvin tyypillistä suomalaisille harjuille. Sivuharju on pitkä ja hyvin kapea, vain noin sata metriä leveä muodostuma.

Sivuharju syntyi pääharjun kanssa samaan aikaan viime jääkauden aikana. Paksu jäätikkö, joka peitti koko Fennoskandian, alkoi ilmaston lämmetessä sulaa, ja sen reuna vetäytyi vähitellen Suomen yli Ruotsiin. Yli 11 000 vuotta sitten jäätikkö oli vetäytynyt Virttaankankaan kohdalle. Sivuharju syntyi tuolloin ison jääkielekkeen alla tunnelissa kulkevan jäätikköjoen kerrostamana. Jäätikköjoessa virtasivat jäätikön sulamisvedet, jotka kuljettivat mukanaan jäätikön edetessään kuluttamaa kiviainesta: kiviä, hiekkaa ja soraa. Painavimmat ainekset, kuten kivet ja sora, jäivät tunneliin muodostaen harjun karkean ydinosan. Kun joki purkautui jäätikön alta jäätikön edessä olleeseen sulamisvesien muodostamaan jääjärveen, veden vauhti hidastui ja se ei enää jaksanut kantaa mukanaan hienompaakaan maa-ainesta, soraa ja hiekkaa, vaan se vajosi pohjaan, joen suulle. Tämä aines muodostaa ytimen hieman hienompirakeisen osan. Jäätikön sulamisen jälkeen Virttaankangasta peittänyt laaja meri kulutti siitä ainesta ja kasasi sitä rantahiekkakerrostumiksi harjun laitamille, myös sivuharjun päälle. Kun vedenpinta laski, se huuhtoi ja lajitteli tätä ainesta vieden mukaan hienomman osan ja jättäen jäljelle isommat maarakeet. Näin syntyi huuhtoutunut rantakerrostuma. Veden väistyttyä kasvillisuus levisi hiljalleen alueelle, ja maatuva kasvit muodostivat vähitellen maan pinnalle orgaanisenhumuskerroksen.


Kuva sivuharjun synnystä.
Jäätikköjoessa jäätikön alla virtaavat jäätikön sulamisvedet. Karkeimmat maa-ainekset kerrostuvat jo jäätikköjoen tunneliin muodostaen harjun karkean ydinosan. Hienommat maa-ainekset asettuvat ja vajoavat pohjaan vasta jäätikön edessä olevassa jääjärvessä ja kerrostuvat karkeiden ainesten päälle.

Katso kartasta esittelytaulun sijainti maastossa