Kangaskiuru
Virttaankangas kuuluu luode-kaakko suuntaiseen Pusulasta alkavaan harjujaksoon, joka jatkuu Someron, Kosken ja Mellilän kautta Oripäähän ja siitä edelleen Alastaron Virttaankankaan kautta Säkylään. Ympäristöltään alue on tyypillistä harjualueiden männikköä, joka vaihettuu reunoiltaan kosteapohjaisempaan kuusivaltaiseen harjunreunukseen. Virttaankankaan seutu luetaan eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Virttaankangas kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeessä Etelä- Suomen lounaismaahan, joka on kasvillisuudelle erityisen suotuisaa aluetta. Harjuilla metsäkasvillisuus on maalajista johtuen hyvin kuivaa ja näin valtaosa harjun metsäkasvillisuudesta on kuivan ja kuivahkon kankaan metsätyyppejä.
Harjukasvillisuuden tunnuskasveja on melko runsaasti. Kalliokielo, häränsilmä ja hietaorvokki muodostavat paikoin laajoja kasvustoja. Kangasajuruohoa kasvaa useilla paikoilla harjualueen metsäteiden varsilla. Näitä harjukasvillisuuden tunnuskasveja
on erityisesti harjun luoteisosassa.
Vesimaisemaltaan Virttaankangas on yksipuolinen. Alueella on yksi pieni harjuhaudassa sijaitseva järvi, Kankaanjärvi. Järvi on noin 15 metriä matalammalla kuin muu ympäristö.
Alueen alkuperäistä maiseman tilaa ovat muuttaneet paikallistiet, metsäautotiet, ajoneuvopolut, ulkoilureitit, taimikkoalat ja sorakuopat. Alueen kaikki metsät ovat talouskäytössä eikä alueella ole jäljellä vanhoiksi metsiksi luokiteltavia kohteita.
Vuoden keskilämpötila on Virttaankankaan seudulla + 4 °C. Termisen kasvukauden (vuorokautinen keskilämpötila on yli + 5 astetta) pituus alueella on 170 vrk sekä keskisademäärä 600-650 mm. Vuotuisesta sademäärästä 30-40% tulee lumena. Lumipeitteen paksuus Länsi-Suomessa on keskimäärin alle 40 cm, mutta harjualueilla lunta on yleensä enemmän. Harjun rinteillä lumi sulaa eri aikoina ja päivärinteillä voivat jo kevätkukat kukkia, kun varjorinteet ovat vielä lumen peitossa.
Kuvat:
Harjumetsä: Juha Kääriä
Kangaskiuru: Jari Peltomäki
|
){kind=link}
){kind=link}