- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
Lehtojen hoito
Turvekammi
Saniaiset
Natura-alue
Varaustupa
Myllytupa
Pikkutikka
Lirikaivo
Telkkä
Lahopuut
Metsäsauna
Humala
Liito-orava
Lähdesara
Vesisiippa
Metsäviklo ja rantasipi
Sammakot
Palokärki
Koskikara
Saukko
Kangaskiuru
Mäntymetsästä terveyttä
Koivuja ympäristön mukaan
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Lirikaivo

Erikoinen näky on arteesinen kaivo eli puhekielellä lirikaivo. Arteesisen kaivon vesi nousee maanpinnan yläpuolelle omalla paineellaan ilman pumppaamista. Koska vesi virtaa jatkuvasti, se ei jäädy talvellakaan. Paineellista pohjavettä eli salpavettä esiintyy Suomessa usein harjujen laitamilla, alueilla, joissa harjun hyvin vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset jäävät salpaavan savikerroksen alle. Lirikaivo on tehty ohuesta metalliputkesta, joka on työnnetty savikerroksen läpi hiekkakerrokseen saakka.

Pohjavesi liikkuu helposti hiekkaisessa ja soraisessa maaperässä maarakeiden väliin jäävissä huokosissa. Tällaista maaperää sanotaan vettä hyvin johtavaksi. Savi taas on hyvin hienojakoista ja sitoo itseensä vettä, eikä päästä sitä liikkumaan. Savi on vettä pidättävää materiaalia, ja sitä voidaankin käyttää jopa vesieristeenä vaikkapa puutarhassa.

Sateella sadevesi imeytyy harjun hiekkaiseen maahan ja vajoaa hiljalleen alas pohjaveteen. Harjun vettä johtava hiekka- ja sorakerros jatkuu vettä pidättävän savikerroksen alle ja pohjavesi pääsee virtaamaan saven alle. Saven alainen pohjavesi on salpautunutta, puristuksissa saven alla. Jos saveen puhkaistaan reikä, vesi nousee omalla paineellaan ylös reiästä, pyrkien yhtä korkealle kuin salpautumattoman pohjaveden pinta harjulla on.

Pohjaveden painetaso määrää, kuinka korkealle vesi voi nousta. Painetason korkeus on sama kuin vapaan pohjaveden pinnan korkeus eli pohjaveden pinnan korkeus alueella, jossa pohjavesi ei ole puristuksissa. Paine kuitenkin heikkenee, mitä kauemmas vapaasta
pohjavedestä, tässä tapauksessa harjusta, mennään. Saven alainen vettä johtava hiekkakerroskaan ei ylety kovin kauas harjusta. Tämän takia arteesisia kaivoja ei kannata yrittää tehdä kovin kauas vapaan pohjaveden alueesta eli alueesta, jossa sadevesi pääsee
esteettömästi valumaan pohjaveteen.

 

Paineellisen pohjaveden synty.
Sadevesi imeytyy harjuun ja vajoaa alas pohjaveteen. Pohjavesi virtaa tiiviin savipatjan alle. Savipatjan läpi ulottuvaa putkea pitkin vesi pääsee nousemaan samalle korkeudelle kuin millä pohjaveden pinta on harjussa, vapaan pohjaveden alueella. Tätä korkeutta kutsutaan painetasoksi. Painetaso mataloituu sitä mukaa, mitä kauemmaksi
mennään harjusta.