- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
Västäräkki
Harmaasieppo
Tervapääsky
Kirjosieppo
Pikkutikka
Leppälintu
Vesisiippa
Telkkä
Käki
Palokärki
Puukiipijä
Peippo
Kehrääjä
Kangaskiuru
Tikat kolojen rakentajina
Käenpiika
Lehtopöllö
Tiainen pöntöllä
Tiaiset kololintuina
Käpytikka
Pönttötuholaiset
Orava
Suurten kololintujen asuntopula
Helmipöllö
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Telkkä

Karu ja kirkasvetinen Myllylähde tarjoaa niukasti elinmahdollisuuksia vesilinnuille. Kokosukeltajiin kuuluva telkkä kuuluu lähteen vakioasukkaisiin ja jo kevään kynnyksellä voi lähteen reunan sulassa seurata telkkäpariskunnan näyttäviä soidinpuuhia. Jo talvialueella alkanut soidinkausi jatkuu huhtikuulle, jonka jälkeen naaraslinnut hakevat itselleen pöntöntailuonnonkolon, johon ne munivat 6-12 vaaleanvihreää munaa. Nykymetsissä on telkille sopivia pesäkoloja niukasti, joten samaan pesäkoloon voi munia useampikin telkkänaaras. Naaras hautoo kuitenkin kaikki munat niiden alkuperästä huolimatta.

Telkkäpoikue kuoriutuu lähes samanaikaisesti ja viimeistään noin vuorokauden kuluttua kuoriutumisesta poikaset hyppäävät pois pesästä ja emo johdattaa ne veteen. Poikaset ruokailevat täysin itsenäisesti ensi hetkestä lähtien eikä emo ruoki niitä lainkaan. Niin poikasten kuin aikuisten telkkien ruokavalio koostuu pienistä pohjaeläimistä kuten kotiloista, hyönteistoukista ja äyriäisistä. Myllylähteelle voi kertyä viisikin telkkäpoikuetta kasvamaan ja luultavasti osa poikueista lähtee laskuojaa pitkin Pyhäjärvelle varttumaan. Emo jättää poikaset viimeistään poikasten tullessa lentokykyisiksi ja siirtyy suuremmille vesille ennen lähtöään muuttomatkalle. Myös poikue hajaantuu, mutta yksittäiset telkkänuorukaiset voivat viipyä lähteellä jopa jäidentuloon asti. Myllylähteen telkät ovat tottuneet ihmisen läsnäoloon ja poikueet siirtyvät korkeintaan lammen toiseen reunaan ihmisen kohdatessaan.

Telkkänaaraat ovat hyvin uskollisia löytämälleen pesäkololle ja mikäli kolo pysyy kunnossa ne käyttävät samaa pesäkoloa vuodesta toiseen. Uskollisuus ei välttämättä koske koirasta, sillä naaras saattaa vaihtaa kumppaniaan vuosien välillä. Myöskään poikueen kaikilla jäsenillä ei välttämättä ole samaa isää. Telkkäkoiraan rooli jää parisuhteessa naaraan valloittamiseen ja hedelmöittämiseen. Kun naaras on saatu pesäkoloon munimaan, voi telkkäkoiras hedelmöittää myös muita naaraita. Tämän jälkeen koiras jättää pesimäalueen ja siirtyy muiden telkkäkoiraiden kanssa ns. koirasparviin kesän viettoon.

Kuva: Jyrki Oja