- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
Lehtojen hoito
Turvekammi
Saniaiset
Natura-alue
Varaustupa
Myllytupa
Pikkutikka
Lirikaivo
Telkkä
Lahopuut
Metsäsauna
Humala
Liito-orava
Lähdesara
Vesisiippa
Metsäviklo ja rantasipi
Sammakot
Palokärki
Koskikara
Saukko
Kangaskiuru
Mäntymetsästä terveyttä
Koivuja ympäristön mukaan
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Lehtojen hoito

Myllylähdettä ympäröi upea lehtoreunus, joka tyypiltään on luokiteltavissa lähinnä saniaistyypin tuoreeksi lehdoksi. Alueella on myös kulttuurilehdon ominaisuuksia, merkkinä ihmistoiminnasta. Rehevät lehtometsät ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia elinympäristöjämme, joissa lajirunsaus on suuri kangasmetsiin verrattuna. Ne erottuvat jo kasvilajiston vaateliaisuuden vuoksi muusta ympäristöstään, mutta olennaisin ero lehdossa ja kangasmetsässä on niiden maaperässä. Lehtojen maaperästä puuttuu kangasmetsille tyypillinen maaperän kerrostuneisuus. Kunnon lehdossa maapohja on kuohkeaa multaa jopa puolen metrin syvyyteen asti. Runsas lahoava lehtikerros ja niistä syntyvä karike tukahduttavat havupuiden taimien kehityksen jo sirkkalehtivaiheessa. Keväällä karike hajoaa nopeasti, sillä lehdon maaperässä on jopa kolme miljoonaa sukkulamatoa ja noin kolmisensataa lieroa neliömetrillä.


Luonnontilaisessa lehdossa kasvaa eri-ikäisiä ja erilajisia puita tiheästi. Jos kuuset pääsevät kasvamaan lehdossa, sen kasvillisuus yksipuolistuu nopeasti ja myös muu lajisto köyhtyy. Kuuset varjostavat aluskasvillisuutta ja kuusen juuret vievät elintilaa muilta puilta ja pensailta. Kuuset myös happamoittavat maapohjaa, jolloin lehtipuiden taimet eivät siinä enää menesty. Lehtojen monimuotoisuuden säilyttämiseksi hoitona onkin kuusten poistaminen. Joskus voidaan myös istuttaa alueelle ja lkuperäisiä puulajeja sekä lisätä lahoavaa puuta eliöiden tarpeisiin. Eteläisillä lehdoilla myös laidunnus on yksi tapa monipuolistaa lajistoa.

Ennen hoitotoimia on aina päätettävä mitä lehdoissa halutaan suojella. Osa lehtolajeista vaatii avoimuutta, mutta osa lajeista vaatii kosteaa pienilmastoa tai runsasta lahopuun määrää. Kaikkia lajeja ei välttämättä samalla alueella voi suojella ja lehtolajiston suojelu vaatiikin erityyppisten lehtojen suojelua ja hoitoa. Joskus lehtolajisto on syntynyt ihmistoiminnan tuloksena, josta esimerkkinä ovat asutuksen reunamien kulttuurilehdot. Osa lehdoista on saattanut syntyä myös perinteisen maankäytön, kuten laidunnuksen seurauksena.