- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
Lehtojen hoito
Turvekammi
Saniaiset
Natura-alue
Varaustupa
Myllytupa
Pikkutikka
Lirikaivo
Telkkä
Lahopuut
Metsäsauna
Humala
Liito-orava
Lähdesara
Vesisiippa
Metsäviklo ja rantasipi
Sammakot
Palokärki
Koskikara
Saukko
Kangaskiuru
Mäntymetsästä terveyttä
Koivuja ympäristön mukaan
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Saniaiset

Myllylähteen ympärillä kasvava lehtoalue on tyypiltään saniaislehtoa, jonka aluskasvillisuuden valtalajisto koostuu ns. suursaniaisista ja pienemmistä saniaislajeista.
Alueen tavallisin suursaniainen on hiirenporras, joka yleensä kasvaa runsaimpana kosteissa saniaislehdoissa, lähdekorvissa, puron varsilla ja rantalehdoissa. Hiirenporras edustaa tieteellisen nimensä mukaisesti (At- hyrium fi lix-femina) metsäkasvillisuuden naisellista siroutta. Laji kasvaa koko maassa ja sen seurassa kasvaa usein kookkaita metsäalvejuuria. Hiirenportaalla on pitsimäiset lehdet ja sen erottaa alvejuuresta lehden alla olevista kapeista, sirppimäisistä itiöpesäkkeistä kun alvejuurella ne ovat pyöreitä. Hiirenporras on hallanarka, joten se kasvaa mieluiten metsän kätköissä. Lajia on käytetty myös lääkinnällisesti. Sitä on käytetty jalkakylvyissä reumaattisia särkyjä helpottamaan.

Metsäalvejuuri on eteläisen Suomen yleisimpiä saniaisia. Se on lehtomaisten kangasmetsien, tuoreiden ja kosteiden lehtojen, korpireunusten ja puronvarsien kasvi. Tämän saniaisen tieteellinen nimi alve tarkoittaa lapamatoa ja metsäalvejuurta onkin käytetty lääkinnällisesti lamaannuttamaan suolistossa olevat loiset. Kreikkalainen Diokorides mainitsee teoksessaan tämän matolääkkeen jo ajanlaskumme alussa. Kuitenkin pitää muistaa, että alvejuuri on myös myrkyllinen, joten sitä ei pidä kokeilla omin päin. Lajin tuntee myös talvella, sillä laji talvehtii vihreänä.

Myllylähteen ympäristön pienistä saniaisista metsäimarre on tavallisin. Metsäimarre viihtyy monentyyppisessä metsäympäristössä aina tuoreilta mustikkatyypin kankailta reheviin lehtoihin. Metsäimarre muodostaa suuria kasvustoja ja se on sopeutunut kasvamaan varjossa ja happamassa kuusen neulaskarikkeessa. Useimmilla saniaisilla on omat kasvupaikkavaatimuksensa ja siksi ne soveltuvat hyvin metsätyyppien opaskasveiksi