- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
Lehtojen hoito
Turvekammi
Saniaiset
Natura-alue
Varaustupa
Myllytupa
Pikkutikka
Lirikaivo
Telkkä
Lahopuut
Metsäsauna
Humala
Liito-orava
Lähdesara
Vesisiippa
Metsäviklo ja rantasipi
Sammakot
Palokärki
Koskikara
Saukko
Kangaskiuru
Mäntymetsästä terveyttä
Koivuja ympäristön mukaan
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Humala

Myllylähteen luoteisreunan lepikossa kasvaa näyttävä humalaesiintymä. Puiden ja pensaiden päällä kasvava humala on aito köynnöskasvi, joka ei kuulu alkuperäiseen lajistoomme. Laji on mahdollisesti tuotu Suomeen jo tuhat vuotta sitten ja mahdollisesti aiemminkin.

Humala on Suomessa kauimmin viljelty köynnöskasvi. Nykyisin humalaa käytetään koristekasvina, mutta muut köynnöskasvit ovat pitkälti syrjäyttäneet sen. Humala sopii edelleenkin vanhojen kasvien joukkoon pihaan kuin pihaan. Se on nopea- kasvuinen ja se peittää nopeasti aidan tai säleikön rehevään kasvustoonsa. Vanha humalakantamme on poikkeuksetta tyttöhumalaa eli se kasvattaa "käpyjä" joita käytettiin oluen valmistukseen. Humalan viljely on jo keskiajalla ollut tärkeä elinkeino. Siltä ajalta on olemassa säädöksiä, joiden avulla pyrittiin edistämään humalan viljelyä. 1442 säädetyssä maalaissa määrättiin humalan viljely pakolliseksi ja vuonna 1474 tarhoissa piti humalaseiväsluvun olla peräti 200 kappaletta. Näitä säädöksiä ei koskaan liene kumottu, mutta humalan kotitarveviljely on jäänyt pois muodista ja tällä hetkellä kaikki olutteollisuuden tarvitsemat humalat tuodaan ulkomailta.

Humalan käyttöä koristekasvina rajoittaa se, että mikäli maaperän laatu ja kasvupaikka eivät ole suotuisat lehdet kärsivät helposti kivoista tai härmäsienistä. Kirvat likaavat sen ja lähellä kasvavien kasvien lehdet tahraavalla mesikasteella. Jotkut perhosentoukat saattavat syödä koko kasvin ihan lehdettömäksi. Parhaiten humala viihtyy kosteapohjaisella, runsasmultaisella ja ravinteikkaalla maalla. Se menestyy hyvin niin avoimella kuin puolivarjoisellakin paikalla kunhan vaan ravinteita on riittävästi. Myllylähteen esiintymä lienee perua aiemmasta viljelyksestä ja esiintymä saattaa olla satojen vuosien ikäinen.

Humala ei siis ole pelkkä koristekasvi. Sen kypsiä, mutta ei vielä ruskettuneita tähkiä voidaan käyttää kuivattuina rauhoittavana, unettavana iltateenä. Sen tähkiä on käytetty myös tyynyn täytteeksi, minkä sanotaan antavan rauhoittavat yöunet.

Kuva: Jyrki Oja