- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
Lehtojen hoito
Turvekammi
Saniaiset
Natura-alue
Varaustupa
Myllytupa
Pikkutikka
Lirikaivo
Telkkä
Lahopuut
Metsäsauna
Humala
Liito-orava
Lähdesara
Vesisiippa
Metsäviklo ja rantasipi
Sammakot
Palokärki
Koskikara
Saukko
Kangaskiuru
Mäntymetsästä terveyttä
Koivuja ympäristön mukaan
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Liito-orava

Tuskin mikään muu uhanalainen laji on saanut julkisuudessa niin paljon huomioita kuin liito-orava. Siipi-oravaksikin kutsutun yöeläjän on sanottu vaikuttaneen niin metsänomistajien kukkaroon kuin moottoriteiden linjauksiin. Tosiasiassa liito-oravan aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat olleet äärimmäisen pieniä niin yhteiskunnalle kuin yksittäisille ihmisillekin. Vaikka laji on tunnettu suomalaisten keskuudessa, harva on lajia kui- tenkaan päässyt näkemään. Myllylähteen rannalla lajin näkeminen on mahdollista kun jaksaa sitkeästi odottaa. Lammen itäreunalla on liito-oravan monivuotinen kolopuu, jossa laji on pesinytkin useasti.

Yleensä liito-oravan esiintymisen alueella paljastaa lajin jättämät keltaiset ulosteet.
Talvisaikaan laji syö siitepölypitoisia norkkoja ja sen ulostepapanat värjäytyvät sahraminkeltaisiksi. Keväthangilla nämä jätökset on helppo havaita. Suosituimpien ruokailupuiden ja suurten kuusien tyvelle saattaa kertyä ulosteita paksuksi kerrokseksi. Liito-oravan suosituinta elinympäristöä ovat vanhat sekametsät, joissa kuusten lisäksi kasvaa kookkaita haapoja ja muita lehtipuita. Harmaaleppävaltaiset lehtipuumetsiköt ovat lajin suosituinta ruokailuympäristöä, mutta laji syö lähes kaikkien lehtipuiden norkkoja, silmuja ja oksankärkiä. Lajille kelpaavat myös marjat ja erityisesti pihlajanmarjat ovat sen herkkua.

Liito-orava on kolopesijä, mutta kolojen puuttuessa pesäksi kelpuutetaan myös vanhat oravanpesät ja rakennusten vintit. Laji voi pesiä myös pöntössä ja se saattaa asuttaa vaikka pihan kottaraispöntön. Sympaattinen liito-orava on lyhytikäinen ja vain harva liito-orava saavuttaa viiden vuoden iän.

Kuvat: Jyrki Oja