- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
Lehtojen hoito
Turvekammi
Saniaiset
Natura-alue
Varaustupa
Myllytupa
Pikkutikka
Lirikaivo
Telkkä
Lahopuut
Metsäsauna
Humala
Liito-orava
Lähdesara
Vesisiippa
Metsäviklo ja rantasipi
Sammakot
Palokärki
Koskikara
Saukko
Kangaskiuru
Mäntymetsästä terveyttä
Koivuja ympäristön mukaan
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Vesisiippa

Lämpiminä kesäöinä Myllylähteen vedenpinnan päälle ilmestyy lentelemään pieniä lepakoita, jotka välillä rikkovat tyynen vedenkalvon poimimalla pinnalta pieniä vesihyönteisiä. Äänettömät lentelijät ovat vesisiippoja, joita parhaimmillaan voi kertyä lähteen päälle kymmenkuntakin lentelemään. Vesisiippa on toiseksi yleisin maassamme tavatuista kolmesta siippalajista. Vesisiippa painaa vain 5-14 grammaa ja ruumiin pituuskin jää 4-5 cm. Väritykseltään vesisiippa on selkäpuolelta tummanruskea ja vatsapuolelta lähes valkeanharmaa. Lenninräpylä on harmaanruskea ja suhteellisen leveä ja ohutnahkainen.

Lajin nimikin viittaa siihen, että vesisiippa suosii vesistöjen läheisyyttä. Vesisiippayhdyskuntien päiväpiilot sijaitsevat paljon useammin aivan rantojen tuntumassa, usein puunkolossa tai linnunpöntössä kuin rakennelmissa. Vesisiippayhdyskuntien päiväpiilot sijait- sevat yleensä matalalla alle 2 m korkeudella ja vesisiip- pojen näkee usein paistattelevan päivää päiväpiilonsa ulkopuolella. Myös viileinä syyspäivinä vesisiipan voi nähdä puunrungolla “ottamassa aurinkoa”. Vesisiippojensanotaan olevan herkkiä kuivumiselle, minkä vuoksi ne muokkaavat usein lenninräpylöitään. Laji lentelee ahkerasti pitkin veden pintaa ja siirtyy valoisina kesäöinä lentelemään myös puiden katveeseen. Ne lähtevät saalistamaan jo ennen varsinaisen hämärän tuloa. Vesisiippa saalistaa erityisen mielellään vesiperhosia, mutta myös perhoset, mäkärät, sääsket ja kärpäset käyvät myös ravinnoksi. Vesisiipan lentotaito on hyvä ja se voi pysytellä ilmassa myös het- ken paikoillaan. Veteen joutuessaan ve- sisiippa osaa myös uida. Pyydystettyään jonkin kookkaan hyönteisen vesisiippa työntää sitä häntäräpylää vasten ja sulloo sen häntäpussiin siten ettei saalis pääse karkaamaan.

Vesisiipan kiima-aika on loppukesällä mutta hedelmöityminen tapahtuu vasta keväällä. Vesisiippa synnyttää aina yhden poikasen päiväpiilossaan heinäkuussa. Vesisiipat eivät talvehdi päiväpiiloissa vaan suojaisissa kellareissa, kallionkoloissa tai luolissa. Kuten useimpien muidenkin lepakkolajien kohdalla, vesisiippojen talvehtimisesta ei tiedetä juuri mitään.

Kuva: Ari Karhilahti