- Ota yhteyttä - Sivustosta - Tulostussivu -
HARJUREITTI

ETUSIVU
GEOLOGIA
LUONTO
POHJAVESI
HIIHTOREITISTÖ
SÄÄ JA LATUTIEDOT
RETKEILY, ULKOILU
OPASTETUT RETKET
MAJOITUS, SAVUSAUNA YM.
MYLLYLÄHTEEN LUONTOALUE
Lehtojen hoito
Turvekammi
Saniaiset
Natura-alue
Varaustupa
Myllytupa
Pikkutikka
Lirikaivo
Telkkä
Lahopuut
Metsäsauna
Humala
Liito-orava
Lähdesara
Vesisiippa
Metsäviklo ja rantasipi
Sammakot
Palokärki
Koskikara
Saukko
Kangaskiuru
Mäntymetsästä terveyttä
Koivuja ympäristön mukaan
PÖNTTÖPUISTO/ LINTUTUPA
AJO-OHJE JA YHTEYSTIEDOT
LUONTOMATKAILUHANKE
LINKIT

 



Koskikara

Koskikara on Myllylähteen vakituinen talvivieras, joka viihtyy lähteellä sen jäätymiseen asti. Tämän jälkeen lintu tai useammin linnut siirtyvät Pyhäjoen sulalle yläjuoksulle talvehtimaan.

Koskikara on ainoa varpuslinnuistamme, joka etsii ravintonsa kokonaan vedestä. Sen mustavalkoinen höyhenpuku on vedenpitävä ja tehokas lämmöneristäjä. Pesimäaikana koskikara suosii kallioisia koskia, tunturipuroja ja kurujen pikkupuroja, mutta talviaikana sen voi tavata lähes kaikentyyppisissä sulapaikoissa. Mikäli sulapaikka on suuri, mahtuu alueelle talvehtimaan useampikin koskikara.

Ravintonsa koskikara etsii näkönsä avulla. Tämän vuoksi se ei viihdy sameilla vesillä. Koskikaran valkoinen rinta toimii heijastavana peilinä, sen etsiessä tummien kivien seasta ravintoa. Koskikara syö hyönteisten toukkia, kotiloita, äyriäisiä ja joskus jopa pikkukaloja. Se pystyy kävelemään veden pohjassa painamalla eturuumiinsa veden pohjaan, jolloin virtaus pitää sen pohjassa. Koskikaralla on kookas pyrstörauhanen, jonka eritteellä se hoitaa höyhenpukuaan.